Eräs vaikeimpia
asioita hyväksyä on epätietoisuus
Sitä aina
ajattelee, että on parempi, kun toinen ei tiedä,
ajattelemme
suojelevamme muita niin
Mutta entä jos
se tapahtuu omalle
kohdalle?
Silloin se ei enää
tunnu hyvältä,
jos ei tiedäkään
kaikkea
Vaikka salailu olisikin
tehty suojelun nimissä
Kyllä itse
ajatellaan, että ollaan tarpeeksi vahvoja
Todistellaan sitä
oikein kunnolla,
niin paljon ettei kukaan
usko,
edes itse
Loppujen lopuksi
kuitenkin
yllätytään omasta
heikkoudesta ja suojelun tarpeesta
~
Älä sano sitä, mitä
pelkään kuulla
Älä kuitenkaan ole
hiljaa
Anteeksi, tiedän
kyllä
Näen minäkin tässä
ristiriidan
Asia vain on niin,
että
Hiljaisuus on
sietämätöntä
Puhu, puhu, siis
Mutta älä asiaa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti